Sekä ihmisoikeussopimus että lapsen oikeuksien yleissopimus on saatettu Suomessa voimaan lailla. Lisäksi Suomi on EU-jäsenvaltiona sitoutunut EU-lainsäädännön noudattamiseen. Direktiivi 95/46/EY eli ns. henkilötietodirektiivi takaa jokaiselle rekisteröidylle EU-alueella samat tiedolliset oikeudet. Direktiivin implementointi on tehty pääosin jo vuonna 1999 säätämällä näistä henkilötietolaissa (523/1999 ) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999 ). Oikeus yksityisyyden suojaan, tiedolliseen itsemääräämisoikeuteen ja yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus saada epäillyt virkarikokset ja -virheet tutkittua puolueettomasti ja helposti ovat perustuslaillisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia. Suomessa on perustuslakiin (PL 118 §) erityisesti kirjattu oikeus syyttää virkarikoksista ja perustuslaillinen laillisuusperiaate (PL 2 §:n 3 momentti). Näiden oikeuksien reaalista toteuttamista edellytettiin perustuslakiuudistuksessa ja direktiivissä 95/46/EY julkilausuttuina (HE 96/1998 vp ).

Julkisuudessa (5.8.2008 Länsi-Uusimaa/ OTK Pedersen; 10.8.2008 www.sanomat24.fi/ HHAO:n toteama Lohjan KäO:n lainvastainen toiminta; 10.8.2008 www.sanomat24 lukijan puheenvuoro/kirje oikeusministerille) olleiden tietojen mukaan Suomessa puolueettoman valvonnan puuttuessa virkarikokset jätetään systemaattisesti PL 118 §:n ja EIS 13 artiklan vastaisesti tutkimatta. Näiden tietojen mukaan mm. esteellisiksi todetut tuomarit ovat käsitelleet asioita, todistelu on estetty ja oikeudenkäyntikuluja on määrätty virkarikosten käsittelyn estämiseksi. Hätkähdyttävää on nyky-Suomessa tieto siitä, että alaikäinen lapsi on joutunut olemaan yksin ilman avustajaa ja edunvalvojaa oikeudenkäynnissä, kun vastapuolena on ollut yli 50 aikuista virka- ja luottamushenkilöä asiamiehineen. Miksi alaikäisen kuuluisi maksaa mitään siitä, että joku on virkavastuulla julkaissut hänen salassa pidettäviksi säädettyjä tietojaan? Yleisen oikeustajun mukaista ei ole, että oikeus harkitsee kohtuulliseksi määrätä lapselle 100 000 euron kuluvastuun. EU-komissio oli todennut lapsen oikeuden saada asiansa käsiteltyä kansallisessa tuomioistuimessa. Tämä oikeus jäi toteutumatta. Komissio oli vahvistanut lapseen kohdistuneen julkistamisen direktiivin vastaiseksi. Henkilötietolaki takaa sellaisessa tapauksessa lapselle oikeuden vahingonkorvaukseen, ei säädä uhrille kuluvastuuta.

Tapaus paljastaa, että tuomarien, muiden virkamiesten ja asianajajien valvonta ei toimi perustuslaissa ja laissa säädetyllä tavalla. Se ei toimi lainkaan. Samoja havaintoja ovat tehneet muutkin (Länsi-Uusimaa 5.8.2008/opetusneuvos Leskinen). Kyse ei ole siitä, että eduskunnan säätämät lait olisivat epäselviä, vaan siitä, että virkamiehet ovat valvonnan puuttuessa väärällä tavalla riippumattomia ja piittaamattomia laeista. Tuomioistuimelle ja virkamiehille sallittua harkintavaltaa ja perustuslaillista riippumattomuutta ei ole enää se, että tuomio sisältää päinvastaisia asioita kuin yksityiskohtainen velvoittava lainsäädäntö. Kyse ei ole lakien tulkinnasta, vaan lakien sivuuttamisesta ja mitätöinnistä, mikä johtaa kuvatunlaisiin mielivaltaisiin seurauksiin.

Kyse ei ole yksittäistapauksesta. EU-komissio on julkaissut syrjintää tutkineen Eurobarometrin (http://ec.europa.eu/employment_social/ fundamental_rights/pdf/pubst/stud/csfi_en.pdf) Tutkimuksen mukaan 15 % (795 069) suomalaisista on kokenut syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry on myös tutkinut maaliskuussa 2007 oikeusturvan nykytilaa ja sen toteutumista Suomessa (http://eok.fi/eok/index.phpopton=com_content&task=view&id=27&Itemid=43). Tutkimukseen osallistui 1 126 täysivaltaista 18 vuotta täyttänyttä kansalaista. EOK:n tutkimustuloksen mukaan 83 % vastaajista oli kokenut joutuneensa viranomaisten oikeusloukkausten kohteeksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Tuloksen mukaan 18 % (792 087) kaikista Suomen täysivaltaisista kansalaisista oli kokenut oikeusloukkauksen vuosittain ja 38 % muutaman vuoden välein.

Komission ja EOK:n tutkimustulokset vastaavat paljon julkisuutta saaneen em. yksittäistapauksen tietoja. Komissio on aloittanut edellä selostetun tapauksen perusteella selvitysmenettelyn Suomen valtiota vastaan (SG 2005 A-2540). Komissiolle on esitetty myös tietosuojavaltuutetun ja oikeusasiamiehen havainnot henkilötietolainsäädännön toteutumattomuudesta kuntien verkkotiedottamisessa (EOAM 441/2/05 ja uutinen Ilta-Sanomissa 16.11.2007), joista ilmenee, että edes poliisi ei Suomessa noudata henkilötietolakia eikä edes 19 000 kertaa lakia rikkoneelle poliisille seuraa mitään sanktioita. Oikeustila on selkeästi päinvastainen kirjoitettuun lakiin verrattuna.

Suomessa virkamies valvoo virkamiestä ja asianajajaliittoon kuuluva asianajaja kollegaansa. Suomessa vain EOK ry:n asiantuntijakumppaneihin kohdistuu valvontaa, jossa on mukana myös oikeuspalveluiden kuluttajien edustus. Arvostettu edesmennyt europarlamentaarikko A. A. Wuori totesi jo aikoinaan Oikeusolot 2004 -raportin yhteydessä julkisesti tiedotusvälineissä, että Suomessa on merkittävästi hyvä veli -korruptiota. Viranhoito on kehittynyt edelleen laittomampaan suuntaan, koska valvonta ei toimi eikä sanktioita määrätä. Asianajajaliittoon kuuluvat asianajajat ovat taloudellisesti riippuvaisia palkkion määräävästä tuomarista. EOK:n havaintojen mukaan tuomaria arvostelleiden riippumattomien asiamiesten palkkioita on eriarvoistavasti alennettu.

Tilastot osoittavat, että 1970-luvulla ajettiin vielä useita virkarikosjuttuja myös tuomareita vastaan. Niiden määrä romahti 1980-luvulta lukien. Tämä ei johdu laillisuuden lisääntymisestä, vaan peittelykulttuurin syntymisestä. Edes edellä kuvatuista tahallisista, toistuneista ja selvistä väärinkäytöksistä ei seuraa mitään virkamiehelle. Oikeusloukkauksen uhrin koko elämä usein tuhoutuu väärinkäytösten aiheuttamiin taloudellisiin ja terveydentilaa vaurioittaviin seurauksiin.

OM valmistelee parhaillaan lainmuutosta, joka rajoittaisi liittoon kuulumattomien asiamiesten pääsyä oikeuteen. Asianajajamonopoli tarkoittaisi yhdistymisvapauden rajoittamista ja EOK ry:n kaltaisten toimijoiden toteuttaman puolueettoman valvonnan estämistä. Samaan aikaan virkavastuujärjestelmän valvontaa ei ole kehitetty lainkaan väärinkäytöstietojen perusteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä tuomarien, muiden virkamiesten ja asianajajien puolueettoman ja läpinäkyvän valvonnan uudelleenjärjestämiseksi,

PL 118 §:n, PL 6 §:n, lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja henkilötietolainsäädännön takaamien oikeuksien reaaliseksi toteuttamiseksi sekä yhdistys- ja elinkeinovapauden toteuttamiseksi asianajajaliittoon kuuluvia asiamiehiä suosimatta tuomioistuinlaitosasioinnissa myös tulevaisuudessa ja

sen selvittämiseksi, miten Suomessa alaikäinen lapsi voi joutua tuomituksi lakiin ja tosiasioihin nähden käänteiseen huomattavaan taloudelliseen vastuuseen ilman oikeudenkäyntiä esteellisen tuomarin kansliapäätöksellä ottaen huomioon, että Suomen valtio takaa PL 1 §:n 2 momentin ja PL 6 §:n mukaan jokaiselle kansalaiselle iästä riippumatta kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien reaalisen toteutumisen, lapsille erityisesti myös kaikki lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet ja EU-valtiona myös kaikki direktiivin 95/46/EY mukaiset oikeudet?

Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2008